maanantai 7. maaliskuuta 2016

Ensimmäinen kuorma-auto ojassa

Niinhän siinä sitten kävi, ensimmäinen hinausauto jouduttiin kutsumaan metsärinteelle. Kyseessä oli epäonninen jääkaapin kuljetus, jota on odotettu kuin kuuta nousevaa. Opin tänään, että jos jokin lähtee menemään pieleen, se todella menee pieleen. Näin siinä sitten kävi:

Epäonni alkoi siitä, että jääkaapin toimitus myöhästyi 4 viikkoa, josta en ollut järin tyytyväinen. Ilmaisin tyytymättömyyteni puhelimitse gigantin myyjille sillä seurauksilla, että sain kohtuullisen lahjakortin ja lupauksen hyvin hoidetusta kuljetuksesta tänä maanantaina. Toimitusajaksi oli sovittu klo 10-15 ja olin vartavasten pyytänyt soittamaan minulle, ei Herra S:lle, joka oli töissä. Klo 14.45 puhelu vihdoin tuli, annetun aika-ikkunan sisällä. Olivat kuulemma yrittäneet aikaisemmin tavoitella Herra S:ää, joka oli vastannut vasta kolmanteen soittoon ja antanut Rouvan numeron. Jo toinen merkki, että tämä ei hyvin päättyisi...

Annoin kuljettajalle ajo-ohjeita, joihin kuljettaja totesi käyneensä viikko sitten tuomassa muita kodinkoneita. Nuo kodinkoneethan purettiin hyvän matkan päähän tontilta, ja Herra S ja peräkärry hoitivat kuljetuksen rinne-osuuden. Kuljettaja mainitsi erityisesti olevansa nyt liikkeellä pienemmällä autolla, jotta pääsee rinteen ylös. Kuski sanoi yrittävänsä ajaa rinteen ylös asti, jos ei onnistuisi, jääkaappi toimitettaisiin kärryillä perille asti, sisään kannettuna, niinkuin oli sovittu. Varoittelin rinteestä, ja kehoitin miettimään kaksi kertaa ylös asti ajoa, ettei vaan sattuisi mitään...

Odottelin metsärinteellä milloin iki-ihana smeg-jääkaappini kurvaisi pihaan, joko autolla tai kärryillä. No eipä kurvannut jääkaappi, ei. Parinkymmenen minuutin kuluttua pihaan käveli hieman turhautuneen näköinen mies kysyen lapiota lainaan. Tässä vaiheessa ei enää tarvinnut arvailla kuinka oli käynyt: Ei sitten tullut "pienempi auto" rinnettä ylös, vaan oli nousu-yrityksissä onnistunut valumaan puoliksi ojaan. Siellä se pieni kuorma-auto lojui onnettoman näköisenä takaosa täysin uponneena lumihankeen.

Lupasin auttaa parhaani mukaan ja yritimmekin minun autollani saada kuorma-autoa ylös ojasta. No, eihän meillä kenelläkään mitään köysiä ollut, joten lastausliinat toimittivat köyden virkaa. Viritelmä auto-lastausliina-kuorma-auto-ojassa oli sen verran huvittavan näköinen, että jouduin todella puremaan huultani etten nauranut tilannekomiikalle. Ilmeistä päätellen kuljetusliikkeen miehet eivät tainneet nähdä tilanteessa mitään nauramisen aihetta. No, kuten arvata saattaa, kuorma-auto ei hievahtanutkaan, molempien autojen renkaat sutivat ja heittelivät lunta pitkin tietä, miehet päästelivät ärräpäitä ja minä yritin pidätellä tilannekomiikan aiheuttamaan naurukohtausta. Siinä sitten lapioitiin lunta, kiskottiin, ujutettiin jos jonkinlaista lautaa, hiekkaa ja lavaa renkaiden alle. Auto ei hievahtanutkaan. Renkaat vain sutivat ja kuorma-auto upposi kerta toisensa jälkeen syvemmälle ojaan. Olisin niin halunnut ottaa tilanteesta kuvia, mutta itsesuojeluvaistoni kielsi minua tekemästä niin.

Tässä vaiheessa miehet päättivät jättää auton hetkeksi, ja toimittaa jääkaapin perille asti, niinkuin oli luvattu. Taisi mennä pienen jumppatuokion piikkiin, kun kaksi miestä kärräsivät jääkaappia ensin rinnettä ylös ja sitten vielä kantaen pahimpien lumivallien yli sisälle asti. "En muista tällaista työpäivää" totesi toinen miehistä kun jääkaappi oli saatu perille. Toinen ei pystynyt vastaamaan hengen haukkomiselta. Olisin niin mielelläni heittänyt huulta kuntosalimaksuista ja hyötyliikunnan tärkeydestä, mutta tajusin onneksi pitää suuni kiinni.

Yritimme vielä noin tunnin ajan saada kuorma-auton irti hangesta, siinä onnistumatta. Lopulta paikalle kutsuttiin hinausauto. Miehet kiittivät kovasti avustani ja ilmoittivat jäävänsä odottelemaan apua, minä saisin poistua. Pahoittelin kovasti ja yritin tarjota edes kupilliset kahvia. Miehillä oli vain yksi pyyntö: ensi kerralla pitää ajoittaa kodinkoneiden tilaus ja kuljetus kesäaikaan. Sen lupasin. Käsi sydämellä.

Kaikki myötätuntoni ja sympatiani ovat näiden kahden ystävällisen kuljetusmiehen puolella. Toivon sydämestäni, että hekin pystyvät joku päivä nauramaan tämän päivän tapahtumille. Vielä enemmän toivon, ettei yksikään kodinkone ole viallinen ja vaadi vaihtoa. Jos vaatii, se saa odottaa kesää.

Rouva E

14 kommenttia:

  1. Apua :D Nää sun jutut on kyllä niin hauskoja. Kuvia olis kyllä kaivattu ;)

    VastaaPoista
  2. Itseäkin vähän harmittaa ettei tilanteesta ole kuvia. Toisaalta jokaisen päässään muodostama mielikuva on varmasti koomisuudessaan hyvin lähellä totuutta :)

    VastaaPoista
  3. Suurin huoli itselläni olisi ollut Smeg-raukka, miehille niin väliä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ensinhän olin toki varmistanut että Smeg-kultaseni voi hyvin, ainakin ulkoisesti :)

      Poista
  4. Siinä on ollutkin komiikkaa! Hienoa että jääkaappi kuitenkin saatiin toimitettua. Veljeni juuri kertoi samankaltaisesta kokemuksesta. Oli niinsanotusti "parkkeerannut ojaan". Onneksi kuitenkin hinauspalvelu tuli nopeasti sen jälkeen, kun hän ymämrsi ettei itse sitä saisi ojasta pois.

    VastaaPoista
  5. Sitä sattuu ja tapahtuu, kieltämättä tämä tilanne olisi ollut hauska nähdä! Hienoa että hinauspalvelu saapui kuitenkin paikalle ja homma saatiin hoidettua. Meillä ei ole sellaiselle ollut vielä tarvetta, mutta meillä käytössä on vain normaalit henkilöautot eikä raskaskalustoa.

    VastaaPoista
  6. Apua, kaikkea sitä käykin! Kiva juttu, että saitte kuitenkin uuden 'perheenjäsenen' kotiin. Nuo kelit ovat kyllä petollisia, aina saa olla numero puhelimessa hinausta varten. Meillä myös meinasi olla lähellä samantapainen tilanne pari kuukautta sitten.

    VastaaPoista
  7. Onneksi hinauspalvelut on olemassa. Meille myös oli tulossa uusi jääkaappi, mutta se viivästyi eikä myöskään mennyt aivan kuten Strömsössä. Kuitenkin saatiin perille se lopulta. Sekin Smeg. Vaikeuksien kautta voittoon.

    VastaaPoista
  8. Hyvä että lähti kuorma-auto kuitenkin vielä liikeelle. Raskaskaluston hinaus on kyllä hyvä keksintö, voin vain kuvitella miten paljon vaikeampi on saada tuommoista todella painavaa liikkeelle.

    VastaaPoista
  9. Luettuna kuulostaa hauskalta, mutta veikkaan että itse tilanne ei välttämättä ihan sitä ollut. Kiva juttu että hinaus onnistui. Saa nähdä, meillä tehtiin hieman pihatiehen muutoksia. Mielenkiintoista katsoa, miten sen kanssa menee kun syksy tulee.

    VastaaPoista
  10. Meidän tuttu melkein soitti hinauksen viikko sitten. Ei ollut pehmeä tie, mutta auto meni ojaan joka tapauksessa. On kyllä mukava kuulla, että tämä urakka teillä kuitenkin saatiin hoidettua. Vaikka kyllä siinä varmasti epäuskoiseksi jo tuli.

    VastaaPoista
  11. Pelottavaa jos suuret autot ajavat ojaan. Itse mietin aina sitä, koska ne ovat niin kovin painavia, kuinka hinausauto saa ne ojasta mikäli ne ovat kunnolla oikein kyljellään. Mukavaa kuitenkin, kun yritit auttaa.

    VastaaPoista
  12. Hyvä ettei pahemmin käynyt. Voikin olla eri asia hankkia raskaankaluston varaosia, jos jotain menee rikki? Vai saako niitä yhtä helposti kuin esimerkiksi henkilöautoon? Meidän tuttava aikoinaan myös ajoi traktorinsa ojaan, mutta tuli vain pintanaarmuja. https://www.meca.fi/truck/varaosat/

    VastaaPoista
  13. Sitä sattuukin. Varsinkin jos isompi auto jää jumiin, voi se olla vaikeaa saada taas liikkeelle. Meidän tuttu oli tulossa työmatkaltaan kotiin, ja yöllä auto päätti yhtäkkiä sammua. Hän oli huoltoasemalle pysähtynyt, ja auto ei enää käynnistynyt. Oli melkein tarvetta soittaa ympärivuorokautinen hinaus, mutta onneksi joku nuorempi mies oli tarjonnut lisävirtaa.

    VastaaPoista