Kostoksi hälytimme apuun ammattisotilaan, kutsuttakoon häntä tässä tuholaistorjuntamieheksi. Ei voi kuin ihailla, kuinka nopeaa, tehokasta ja ystävällistä palvelua saimme! Sota-isku toteutettiin samana päivänä kun otin yhteyttä, ampiaiskuningattaret pesineen hävitettiin täydellisesti ja saimme vielä strategisia ohjeita mikäli jatko-sota iskee. Kävipä ammattisotilas vielä varmistamassa koko talon, ettei vastapuolen salaiset agentit ole piiloutuneet mihinkään. Loistavaa palvelua, voin käsi sydämellä suositella st-torjuntaa! Heiltä löytyy muuten apua ja neuvoja jos jonkinsortin tuhoeläinten hävittämiseen.
Pesiä löytyi yhteensä 3, joista yksi oli siis lautakasassa pressun alla, ja kaksi katon rajassa. Pressun alla olevassa pesässä oli arviolta 100-200 ampiaista ja varmaan toinen mokoma makaa nyt kuolleena pihallamme, joka muistuttaa raatteentietä. Olkoon siellä nyt vainajat hetken muistuttamassa muille ampiaisille, että kuka tällä tontilla määrää! Kuvassa näkyy pesä lautojen päällä. Pesä jatkuu itseasiassa vielä yhden laudan alle. Kuva otettu lasin läpi tsuumilla turvallisesti sisätiloista :)
Pesä |
Sodassa kaatuneet |
Sodassa kaatunut |
Nyt pihassa pörrää vielä jokunen yksinäinen ampiaisyksilö. Ovat kuulemma olleet koko päivän töissä ja nyt kotiin palattua, ei ole enää kotia mihin palata. Ovat raukat vähän ihmeissään. Olkoot, tämä kuningatar ei tunne nyt armoa!
Itsehän olin sotatoimien ajan kiltisti sisätiloissa, kurkin kyllä rohkeasti ikkunoista ja yritin saada jonkunlaisia valokuvia jälkipolville (tai rehellisesti sanottuna blogia varten). Tosin ikkunan läpi 5 metrin etäisyydeltä otetuista kuvista ei juurikaan voi päätellä ampiaispesän kokoa tai sodankäynnin hirveyttä. On nimittäin hurjan näköistä, kun miljoona ampiaista pörrää yhden miehen ympärillä, olkoonkin, että miehellä on kunnon suojavarusteet päällä! Eipä ollut hinkua avata ovea tai mennä yhtään lähemmäksi, ei edes hyvien fotojen takia.
Metsärinteen kuningattaren titteli on siis minulla, yksinoikeudella! Ampiaiskuningattaret saivat tärkeän opin: jos vittuilet minun miehelle, minä (tai siis hankkimani tuholaistorjuntamies) vittuilee sinun miehille. Itse opin sodankäynnistä seuraavaa:
1. Ampiaiset hakevat puun pinnalta pesänrakennusmateriaalia, eli aina jos ampiainen lentää esim. katon rajassa, kyse ei ole pesästä vaan voi olla myös rakennusainehankintaostoksilla (vähän niinkuin kävisi k-raudassa)
2. Jos ampiaiset pörräävät pääsi ympärillä, asetu selkä seinää vasten, jolloin ne eivät pääse lentämään pääsi ympäri. Auttaa pääsemään ampiaisista eroon. Allekirjoittaneen huomio: vaatii kylmääkin kylmemmät hermot
3. Ampiaiset ovat lempeimmillään alkukesästä (olisi pitänyt kertoa tämä Herra S:lle sairaalareissulla). Loppukesästä ovat kuulemma super-ärtyisiä ja pesän koko voi olla useita tuhansia yksilöitä. -> ampiaispesä kannattaa hävittää alkukesästä.
4. Cooper-tuhoaine peittoaa kaikenmaailman raidit mennen tullen. Varmista että purkki on täynnä ennekuin syöksyt taisteluun.
5. Varaudu sodassa siihen, että ampiaiset pistävät. Kyse on siitä, onko sinulla tarpeeksi vaatetta päällä, jolloin pistin ei yllä ihoon asti. Muista myös suojata pää, ja varmista ettei kasvojen edessä oleva verkko ole kosketuksissa ihoon!
Näillä eväin siis ensi viikolla talon maalaushommiin, vihdoinkin!
Rouva E, Metsärinteen kuningatar
Hyi olkoon, kyllä teille nyt olisi alivuokralaisia tulossa kun on hiiriä ja ampiaisia. Onneksi pääsitte niistä eroon ja ilmeisesti herra S:kin jää eloon.
VastaaPoistaToivon todella, että tämän enempää ei mitään elukoita tuolta metsästä asetu taloksi. Vähän kyllä pelkään, että sekä ampiaiset että hiiret löytävät vielä tiensä takaisin meille. Hiiret syksyllä ja ampiaiset viimeistään ensi keväänä.
VastaaPoistaHerra S jää henkiin tästä episodista, ja varmuuden vuoksi olemme tehneet työnjakoa tulevaisuuden sotataisteluista: Herra S hoitaa hiiret ja Rouva E ampiaiset.
Kolminkertainen eläköön-huuto kuningattarelle!
VastaaPoistaELÄKÖÖN!
ELÄKÖÖN!
ELÄKÖÖN!
Hyvä työnjako!
Kuningatar kiittää! :)
PoistaArvon Rouva E,
VastaaPoistaKytäjän kuningatarkunta onnittelee onnistuneista sotatoimista. Olette myös osoittaneet erinomaista delegointikykyä turvaamalla oman persuksenne hengenvaarallisissa tilanteissa, kuten erinomaisen kuningattaren kuuluukin.
Kätyreitä saa aina uusia, muutaman voi hyvinkin uhrata hyvän asian eteen.
La reine est mort, vive la reine!
Miss Jii, Kytäjän Kuningatar
Kansainvälisen invaasiontorjuntakomission presidentti
Kansallisen öttiäisvastaisuusliikkeen sihteeri
Arvon Kytäjän Kuningatar,
PoistaKiitos onnitteluistanne! Sodan jälkeistä pientä jälkimaininkia on ollut havaittavissa, mutta vastapuolen yksittäiset sissit on nujerrettu säälittä. Kätyreiden uhraus sotatoimissa lienee välttämätöntä, onneksi ne tosiaan ovat korvattavissa :)
Rouva E, Metsärinteen Kuningatar