sunnuntai 20. syyskuuta 2015

rehellisyyttä tavoitteleva päätyy helposti hirteen

Muistatteko sadun kolmesta porsaasta ja sudesta? Porsaat tekivät tekivät talon oljista, oksista ja tiilistä. Talot eivät ehkä olleet kovin kestäviä, paitsi tietysti se tiilitalo, mutta ainakin porsaat tiesivät mistä talo oli tehty. Nykymääräysten mukaan talon pitää olla energiatehokas, sen pitää sisältää jos jonkinsortin tekniikkaa, eristeitä, ilmanvaihtoa ja talolle annetaan energiatodistus, jotta voidaan sanoa kuinka energiatehokas talo on. Se, mistä materiaalista talo on tehty näyttää olevan toisisijainen asia. Sen varmaan saisi tehdä vaikka oljista ja oksista, kunhan energiamääräykset täyttyisivät.

Pohtiessamme oman talomme materiaalia, tiesin, että on olemassa puutaloja, hirsitaloja ja kivitaloja. Olin kuullut elementtitaloista ja passiivitaloista, tosin en ymmärtänyt mitä materiaalia ne olivat. Kilpailuttaessamme talotoimittajia, tutustuimme samalla erilaisiin vaihtoehtoihin. Unelmissani oli kannustalon ihanan romanttinen, pienin sievin yksityiskohdin koristeltu talo. Viimeisenä vaihtoehtona oli lapista ja alpeilta tuttu käkikellohirsitalo. 

Annoimme mahdollisuuden usealle talotoimittajalle, useat heistä olivat rts-tutkimuksen mukaan Suomen suurimpia, muutamalla erottuivat rts-tutkimuksessa vahvat ylivoimatekijät! Wau! En ala tässä avaamaan jokaisen toimittajan kanssa käymiämme neuvotteleuja, mutta yksi valmistalotoimittajista kuitenkin erottui, ei edukseen, mutta erottui. Tämä toimittaja surkeudessaan auttoi meitä huimasti päätöksenteossa, ehkä jopa ratkaisevasti. Myyjä, kutsuttakoon häntä tässä juipiksi, tuli kotiimme sovittuun aikaan. Ensimmäinen virhe oli kieltäytyä Rouvan tarjoamasta kahvista. Seuraavaksi juippi sössötti jotain talon erinomaisuudesta. Talo oli muuttovalmistalo, mutta sen toki pystyi muokkaamaan oman halunsa mukaan 60 sentin välein. Juippi tosin ihmetteli miksi heidän vaihtoehdot eivät kelvanneet meille, koska ne olivat kelvanneet monille muillekin. Tässä vaiheessa vain Herra S:n minuun kohdistanut rauhaa anova katse piti juipin keittiössämme. Juippi kiskoi salkustaan leivinpaperilta näyttävän arkin ja kysyi mitä seiniä haluaisin siirtää ja mihin. Lähdin leikkiin mukaan vain nähdäkseni, miten juippi aikoi selvitä talomme suunnittelusta leivinpaperin ja huonosti piirtävän kynän avulla. Eihän siitä mitään tullut. 

Tässä vaiheessa juippi muisti, että hänenhän pitää pitää meille esitelmä talotoimittajasta, ja kaivoi salkustaan kansiollisen printattuja power point esityksiä. Esitys piti sisällään rts-tutkimuksen tuloksia. Niitä hyviä tuloksia. Esitys kertoi myös kuinka talon seinä koostuu 12 eri aineesta tai kerroksesta, joista suurimman osan nimiä juippi itsekään ei ollut tainnut kuulla aiemmin. Kysyin naisena tyhmän kysymyksen: jos joku kysyy, että mistä minun talo on tehty, niin mitä vastaan? Juippi mykistyi. Selvensin asiaa esimerkillä: kivitalo? puutalo? Juippi mietti hetken ja luetteli tuon 12 aineen luettelon uudelleen. 

Tapaaminen oli päättynyt. Lupasimme ottaa yhteyttä tarvittaessa, mikäli kokisimme leivinpaperille piirretyn vinokulmaisen sotkun ja 12 aineen luettelon edustavan unelmaamme. Tapaamisen jäkeen juippi lähetteli muutaman viikon välein sähköpostia, milloin udelleen päätöksentekoamme, milloin ilmoittaen erilaisia kehysehtoja pohjakuvien muutoksiin. Juipin edustama talotoimittaja oli auttamattomasti ulos pelistä, mutta se ratkaisi myös toisen asian. Mietimme haluammeko oikeasti talon, jonka sisällöstä emme osaisi luetella puoliakaan. Mietimme myös nykyajan sisäilma- ja homeongelmia, joissa tuntuu olevan jokatoisessa talossa, ei juurikaan kuitenkaan hirsitaloissa. Päätimme antaa hirsitalolle mahdollisuuden, tässä tilanteessa se tuntui kivitalon rinnalla ainoalta kunnon talolta. Ainakin osaisin kertoa mistä talo on tehty.

Muistan painelleeni polleana ensimmäisen hirsitalotoimittajan puheille. Ilmoitin etten oikein pidä hirsitaloista, ne kun tuovat mieleen käkikellon. Asiansa tunteva myyntimies näytti muutamia kuvia, ja  jos käkikello pitäisi niiden mukaan suunnitella uudestaan, käki raukka ei tunnistaisi omaa kotiaan. Olin yllättynyt, mutta en vakuuttunut. Toinen hirsitalotoimittaja lupasi tehdä kannustalon näköisen hirsitalon. Olin jälleen yllättynyt ja ehkä jopa vähän vakuuttunut. Pyysimme molemmilta tarjoukset piirrustustemme mukaisesti. Molemmat edustivat kuuluisan rts-tutkimuksen mukaan Suomen suurimpia hirsitalotoimittajia. Samainen tutkimus osasi kertoa että juuri näihin kahteen luotettiin eniten ja juuri näillä kahdella oli asiantuntevimmat myyjät. Ainakin myyjät osasivat puhua, siitä heille pisteet. Myyjät lupasivat taivaat ja maat. Odottelemme muuten edelleen heidän tarjouksiaan...

Seuraavat kaksi hirsitoimittajaa olivat rts-tutkimuksen mukaan Suomen suurimpia hirsitalotoimittajia. Pyysin myyjiä heivaamaan epäluotettavan rts-tutkimuksen hevon helvettiin ja kertomaan ihan suomeksi, miksi heidän talonsa kannattaisi ostaa. Erot toimittajien välillä olivat hiuksen hienot. Tietysti tarjoukset oli laadittu siten, että niiden vertailu oli mahdollisimman vaikeaa käyttämällä epäloogisesti erilaisia termejä ja sisältöjä. Hinnoissakaan ei ollut kovin suurta eroa, ainakaan sellaista, että se yksin olisi ratkaissut valinnan. Lopullinen päätös taisi syntyä puoliksi intuitiiivisesti, toinen myyjä ja hänen edustamansa yritys vain tuntui oikealta. "Tuntui oikealta", tässä vaiheessa insinöörit haukkoisivat henkeä, eihän tuollaisen perusteella voi päätöstä tehdä. No, eipä voinut rts-tutkimuksen tai pakettien sisällön perusteellakaan!

Lueskelin muutama päivä sitten gradua, jossa oli tutkittu kuinka kuluttajan päätös talotoimittajasta syntyy. Tutkimus osoitti, että valinnassa on mukana n 6-8 talotoimittajaa, joista loppusuoralle päätyy 2, näiden välillä päätös perustuu hintaan ja myyjään. Bingo!


Päädyimme siis loppujen lopuksi hirteen, ja talotoimittajaksi valitsimme Mammuttikodin. Erityismaininta pitää antaa myyjälle, joka jaksoi kärsivällisesti vastata typeriin kysymyksiimme (ja kyllä, on olemassa typeriä kysymyksiä), selittää asiat suomenkielellä  eikä pahastunut sarkastisista kommenteistani mm. tutkitun tiedon käytöstä.

Vaikka monta asiaa tekisimme jo tässä vaiheessa toisin, hirsi-valintaa emme. Hirsitalo tuntuu rehelliseltä valinnalta. Tiedämme mistä se on tehty, samaa materiaalia on Suomessa käytetty kautta aikojen. Sen energia-arvot eivät ole huippuluokkaa, mutta so what, puun kuuluukin hengittää. Keskelle metsää ja peltoja, metsärinteeseen ei voisi kuvitellakaan mitään muuta materiaalia kuin rehellistä puuta. Sitä ei susikaan puhalla nurin.

Rouva E.

p.s. Sain juipilta muuten pari kuukautta sitten vielä kerran sähköpostia. Hänen mielestään hänen edustamansa firma olisi kuitenkin hyvä vaihtoehto hirsitalolle. Hän muistutti, että muutoksiakin voi tehdä, kunhan ne sopivat heidän piirroksiinsa ja pohjiinsa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti