Talon suunnittelussa aloitetaan yleensä pohjapiirrustuksen laatimisesta. Niin meilläkin tehtiin. Koko homma alkoi eri talotoimittajien valikoimiin tutustuessa, jolloin totesimme että yksikään niistä ei täytä vaatimuksiamme. Kaikki talotoimittajat kyllä sanoivat että valmiita pohjia voi muuttaa tarvittaessa. Näppärimmät talotoimittajat muokkasivat kuvia hienoilla tietokoneohjelmilla, joilla saatiin lähes tapetin kuviotkin näkyviin, kun taas toiset myyjät kaivoivat laukusta leivinpaperia muistuttavan paperiarkin ja piirsivät siihen seinät "suunnilleen tähän kohtaan". Ei kai se niin tarkkaa ole...
Päädyimme metsärinteen haasteellisen muodon vuoksi kuitenkin omaan arkkitehtiin, joka suunnitteli talomme. Talon alkuperäinen paikka oli metsärinteen alaosassa, jolloin yritimme saada talon asettumaan kauniisti jyrkkään rinteeseen. Arkkitehti tuotti meille 3 vaihtoehtoa, jokaisessa oli kellari ja asuinkerros. Arkkitehti ilmeisesti innostui projektista, koska piirsi vielä lisäksi mustan hevosen: 3 kerroksisen, kapean mutta korkean talon. Talo oli arkkitehtuurisesti hieno, oli valonkulkua, sisäänkäyntiä sekä alhaalta että ylhäältä. Kolmikerroksissa talossa keittiö ja olohuone olivat ylimmässä kerroksessa parhaan näkymän vuoksi. Kauppakassien raahaminen rapuissa ratkaistiin sisähissillä. Näin jo itseni istuskelemassa hississä mukavan hissimusiikin soidessa, muuta taisivat nähdä lentäviä euron seteleitä. Kolmikerroksisesta talosta luovuttiin, ei pelkästään hissin hinnan vuoksi, vaan myös siksi, että sen toteuttaminen hirrestä olisi ollut haasteellista. Joskus myös yksinkertaisempi on kauniimpi.
Jäljelle jääneistä suunnitelmista pitkä ja kapea suunnitelma istui täydellisesti rinteeseen, mikä oli koko suunnittelun lähtökohta. Siitä alkoi yksityiskohtien viilaus. Keittiön ikkunoiden paikka määräytyi sen mukaan, minkä jääkaapin valitsemme. Eli ennekuin ikkunoiden paikat ja koot lyötiin lukkoon, piti käydä jääkaappikaupoissa. Muiden mielestä ikkunoiden mitoitus jääkaapin mukaan oli hupaisaa, omasta mielestäni se oli edellytys täydelliselle symmetrialle.
Kun talon pohjasuunnitelma oli vihdoin valmis ja rakennuttaja valittu (tästä prosessista kuulette myöhemmin), eli kaikki lyöty lukkoon, talon paikka vaihtui rinteen alaosasta rinteen yläosaan. Kellari poistui, mutta muita suuria muutoksia ei enää pystynyt tekemään. Tai olisihan niitä voinut tehdä, se olisi vain vaatinut lisäkustannuksia ja lisää unettomia öitä, sillä kun siirretään jääkaappia, pitää siirtää ikkunoita, ja kun siirretään ikkunoita, pitää siirtää yhtä seinää, ja kun siirtää sitä seinää, pitää siirtää toista seinää ja sitten yksi sisäovi onkin väärässä paikassa... Kiitos ei, jääkaappi olkoon siinä mihin se oli suunniteltu!
Talostamme tulee siis pitkä ja kapea. Kuvassa talo näyttää hyvältä, mutta talon paikalla nurkkien merkkejä ihmetellessä talon pitkulaisuus korostuu. Mielenkiintoista nähdä millainen siitä sitten ihan oikeasti tulee.
Tässä vaiheessa (ennekuin ensimmäistäkään seinää on oikeasti edes tehty) on jo alkanut jossittelu: Jos olisimme tienneet... jos olisimme tehneet... jos olisimme sitä ja jos olisimme tätä... ja ennekaikkea jos MUUT olisivat sitä ja tätä... Hetken jossiteltuamme totesin, että elämässä voisi tehdä monia asioita toisin, tärkeintä ei kuitenkaan ole se että mitä kaikkea olisi voinut tehdä toisin (se on nimittäin erittäin helppo sanoa) vaan se että tietää miksi teki mitä teki ja perustelu pitää!
Rouva E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti